Soitin sille kerran ja kysyin, et "lähet sä palaveriin tänään". Mä sanoin, "et mä lähen, jos sä lähet". Se sano, et "hän on ykstoista vuotta käynyt, et hän tietää millon hänen täytyy mennä. Kysymys on sun elämästä ja sun menemisistä. Älä rupee kasvattaa mitään napanuoraa meidän välille. Jos sä oot musta riippuvainen niin sä juot koht uudestaan. Sun pitää olla korkeemmista asioista riippuvainen kun minusta." Mä ajattelin, et perkeleen rotta, et vittu miks ollenkaan soitin, et kun ei kuitenkaan lähteny. Mä aikani pähkäilin ja ajattelin, et sehän puhu totta. Enhän mä saa olla jostain Utesta riippuvainen. Niin mä lähin yksinään sinne ja opin yksinään. Ute sano, et "sun elämästä on kysymys sun kohdalla. Ei me voida ruveta käsi kädessä kulkemaan."

Ihmettelin hänelle, kun mul ei ollut rahaa, et millä sitä huomenna syö. Mulla ei ollu ku viiskymppii rahaa. Niin Ute sano, et "kauhee jätkä sä oot syömään, jos sä meinaat ruveta päivässä syömään enemmän kun viidenkympin edestä". Mä sanoin, et "entäs seuraavana päivänä". Niin se sano, et "eihän hänkään tiedä seuraavasta päivästä. Jos Reagani panee vaikka atomia taivaalle, niin ei syödä huomenna kukaan mitään. Tästä päivästä on vaan kysymys." Koitin vihjailla, et ois heittäny rahaa, kun se teki autokauppaa. Sillä oli tonnikaupalla rahaa, kymmenittäin, eikä ikinä antanu markkaakaan. Sitten jälkeenpäin sano, et "hän ei viittiny sotkee rahaa siihen meidän suhteeseen. Jos mä oisin antanu sulle lainaa viiskymppii tai satasen ja sulla ei ois ollukkaan rahaa maksaa. Sä et ois tullukkaan enää takasin." Sen takia hän ei antanut, et mikään muu ei saa tulla tähän väliin, kun tää päihdejuttusuhde. Ja ihan oikeen teki siinä.

Sitten mä rupesin puhuu sille töihin menosta, kun mun piti niinku miellyttää sitä. Itekin sen sit huomasin, et yritin miellyttää. Sanoin, et "vittu pitäs jonnekin töihinkin lähtee tästä". Aattelin, et se varmaan innostuu ja kehuu mua. Se sano, et "sä oot 35-vuotias jätkä, etkä oo vielä ton pitemmälle päässy. Lopeta nyt se kiirehtiminen ainakin. Et nyt ensin vuoden pari hoitelet päätäs."

Sit kun mä jostain Jumalahommista rupesin puhumaan ja koitin sitä mielistellä taas, ihan tietämättäni. Se kävi niin automaattisesti. Ute sano, et "sä oot sen verran kaheli jätkä, et sulle on hirveetä jumalisuutta, jos sä oot päivän valehtelematta, varastamatta, etkä käy keneenkään kiinni. Koeta nyt pysyy ensin kiinni näissä. Älä lähe pilviin lentää. Et otetaan ensten tämmöset käytännön jutut. Et koita päivä, ettet puhu kenellekkään paskaa, etkä varasta mistään, etkä käy kenenkään kurkkuun kii. Siinä on perkeleesti jumalisuutta sun kaltaselle ihmiselle."

Sit mä sanoin, et "on niin vittumaista ollu, et mä pelkään, et mä sekoon". Se sano, et "ajatteleppa elämääs taaksepäin, et ootko sä ollut sekasin vai normaali". Mä sanoin, et "oon mä ollu aika sekasin".

Se sano, et "eihän sun sit tarttee pelkää, et sä sekoot, kun sä oot jo sekasin. Sähän oot nyt poispäin tulossa siit sekavuudesta." Se sano sit kun mä mietin mitä mä rupeen niin tekeen. Se sano, et "sähän oot saatana päihdealan ammattilainen. Siitähän sä tiedät saatana kaikki." Se pönkitti henkisesti mua täs jutussa.