Pois

Paul McKenna: Hypnoosi - miten se toimii ja miten sitä käytetään. Suom. Jaana Lahtinen. Tammi 1994


HYPNOOSIN MAINOSTAJA

 

Älä neuvottele lääkärisi kanssa. Ainakaan hypnoosista, vaikka Paul Mckennan hypnoosikirjan kustantaja vastuun sinulle yrittää näin siirtää. Ei lääkäri hypnoosista tiedä, vaikka uskottelee niin. Yksi lääkäri tiesi, Reima Kampman, mutta hän kuoli. Yhden hypnoosista kiinnostuneen kollegan nykyään tunnen, ja hän on aika kaheli. Itse annoin aikoinaan hypnoosiesityksiäkin, mutta olinkin silloin aika kaheli. Itsetuntoa hiveli olla poppaukko kun en tiennyt miten muiden kanssa normaalisti seurustellaan. Nyt en välitä seurustella normaalisti vaikka tiedänkin.

 

Kyllä hypnoosi sangen mielenkiintoinen ilmiö on, ja totuudelliselle mielelle kertoo paljon psyyken toiminnan rajoista, siksi yllytänkin riemumiellä ihmisiä kokeilemaan sitä, sillä ne jotka ovat toista ihmistä huomioimattomia sikoja, saavat pahaa jälkeä aikaan joka tapauksessa. Varoittelijoiden rakkaudesta omaan etusormeensa ei kannata välittää, vaan siitä vaan toisia hypnoosiin, siitä jopa herää kun pissahätä tulee, lausahti Martti Paloheimo meille nuorille mukuloille vuosikymmenet sitten ikimuistoiset sanansa.


*

 

Suomessakin TV:ssä näkynyt lavahypnotisoija Paul McKenna yllyttää hänkin kynnelle kykeneviä hypnotisoimaan ja hakeutumaan hypnoosiin. Tavanomaiset hypnoosiohjeet ja klassiset näytösnumerot sopivatkin kokopäiväkommersialistille, mutta terapian puolella lipsuu semmoisia mainossammakoita kuin että hypnoosi on ilman muuta mahtavin ja kehnoimmin hyödynnetty terveydenhuollon ja henkilökohtaisen kasvun voimavara. McKenna suo psykoanalyysille potkut, tilalle kognitiivisen terapian lähisukulainen neurolingvistinen ohjelmointi (NLP), josta hän tekee härkäsen ("psykologian tärkeimpiä välineitä..."). McKennankin esittämiä NLP:n mielikuvatekniikoita on käytetty Suomessa lähinnä lievän alkoholismin itsehoidossa (Timo Kauppi: Jos ottaminen ottaa päähän. Otava 1993).

 

McKennan hallitsevin piirre on ihmisten ja todellisuuden muokkaaminen sellaiseksi kun hän sen itse haluaa, eikä päinvastoin, ihanteenaan Abraham Maslowin ja Suomessa paljon myydyn Maslowin ihailijan Wayne W. Dyerin voittajatyyppi. Seurauksena on aika lieromainen toisen ihmisen hallitsemiseen tarkoitettu matkimismenetelmä, joka muistuttaa scientologien luikertelutekniikkaa.

 

Materialistit taputtanevat karvaisia käsiään McKennan väittäessä meedioiden todellisuudessa hakevan esiin vain heijastelmia piilotajunnastamme - tuosta niin merkillisestä psyykemme osasta, jonka syyksi on niin kätevä pistää omat hävyttömyytemme. Hitler, mainonta ja rikokset saavat traditionaalisen osuutensa, ja tässä osassa kirjaa McKenna on parhaimmillaan häivyttäessään hypnoosin ja 'tavallisen' tietoisuuden välistä rajaa.

Tietoja voi täydentää suomalaiskonkarien teoksilla: Reima Kampman: Ihmisen rajat - miksi hypnoosi parantaa (WSOY 1992) ja Leo Hildén: Hypnoosi - parantava vaihtoehto (Otava 1987). Miksei myös klassikko Jarl Fahler: Hypnoosi (Tammi 1968), ja Hypnoosin tekniikka (Tammi 1974).

 

Markku Siivola