Pois
 
Esa Santala, Eeva Sonninen: Vanhenemisen taide. Omaehtoisen elämän opaskirja. Atena Kustannus Oy 1997

IKÄIHMISTEN OPETUKSIA

Hienostuneimpia tapoja eristää vanhus on kutsua häntä vanhukseksi. Kuten minä tässä nyt. Vielä karmeanhienostuneempi tapa on kutsua häntä virkeäksi vanhukseksi, kuten viattomia luontokappaleita herjaavan lastenlaulun Oi katsokaa Klaaraa eleganttia elefanttia.

Esa Santala, liikunnan lehtori ja terveyskasvatusaktivisti, ja Eeva Sonninen, 71, puheterapeutti ja naiskasvatusaktivisti, 74, ehdottelevat ikäihmisille nukkien tekoa, auton huoltoa ja kanoottiretkeilyä ynnä satoja muita puuhia "Suomen kansan kaikki harrastukset"-luettelosta, jos sellaista olisi, täydennettynä ruoka-, viina- ja tupakkavalistuksella.

Tarkoitus on tietysti oikea: ikäihmisen ei pidä luovuttaa, ikäihmisen täytyy harrastaa, ikäihmisen täytyy pysyä elämän syrjässä ja ihmissuhteissaan kiinni. Tämä kaunis pyrkimys on kuitenkin ohuutensa peitoksi saanut vitsailua yrittävän pingotetun reippauden, jota myötäilevät ikävän samanhenkiset melko vastenmieliset piirrokset.

Kaikesta vähän on kuin ei oikein mistään ei oikein mitään, eli kuka tätä kirjaa lukee, kun kaikki on sanottu paremmin ja perinpohjaisemmin kaikkialla muualla? Lukijan täytyy todella olla juuri ja nimenomaan vanhuuteensa samaistunut, jotta viitsisi lukea liian monesta asiasta liian vähän.

Markku Siivola

 

 

Missä on isäsi, kuinka voi äitisi