Pois

Allan Lassus: Valoa iholle. WSOY 1991

LÄÄKINNÄLLINEN VALAISTUSMESTARI

Suomenkielen opettajani oli laatinut minulle ansan. Hän oli saanut tarpeekseen luonnontieteitä käsittelevistä aineistani. Niitä kirjoitin aina ja ikuisesti, silloinkin kun hän tarkoituksella ei laittanut mitään luonnontieteeseen viittaavaakaan otsikkoa aineaiheisiin. Otsikosta "Ei savua ilman tulta" aloitin kuinka tuli on tiedemiesten rinnassa palava luovuuden tuli ja savu heidän tutkimustuloksistaan kohoavat keksinnöt. Joista sitten seikkaperäisesti kerroin. Hän otti minut puhutteluun ja pakotti seuraavan kerran kirjoittamaan jostakin muusta.

Ihotaudeissa mitä ansioituneimman tohtori, professori ym. ym. Allan Lassuksen valokirjasta on vaikeata vääntää aihetta kirjoittajaan itseensä, kuten kirjakritiikeissä tapaan aina tehdä. Kirja on avain ihmisen oveen, ja kuka hullu kirjoittaisi vain avaimesta jos sillä saa auki kokonaisen oven? Otsikkoa myöten on jutun aina viitattava kirjoittajaan eikä kirjaan. Ympyrä sulkeutuu ja nyt joudun kirjoittamaan luonnontieteistä enkä ihmisen syvistä mysteereistä. Aihekin on niin pinnallinen.

Onko Allan Lassus hedonisti? "Valo on nautintoaine. Uskallatko nauttia siitä?" hän kysäisee haastavasti kirjansa kannessa. Tässäpä meillä aika veitikka, jatkaa härskistelylinjaansa motolla "Valoa kansalle joka etelään vaeltaa". Pilkahdus pari näkyy huumorista muuallakin tiukan asiatiedon seassa. Se kirjoittajasta. Ennen etelänmatkaa kannattaa muuten ottaa valmistava solariumkuuri, niin ihon palamiselta välttyy. Ja 90% ihosairaista palaa selvästi paremmassa kunnossa etelänmatkaltaan.

Kirjan teksti vain on hieman hengästyttävää lukea.

On näet voittopuolisesti periaatteella yksi lause per kappale kirjoitettu.

Näin on.

Sain vihdoin varmistuksen siihen, että omassakin rojukaapissani majaileva 1960-luvulla hankittu alppiaurinkolamppu lähetti syöpäriskiä kohottavaa UV-B-valoa. Toisaalta myös sen, että sukuelinsyöpään sairastumisen riskini vastoin lehtitietoja ei olekaan kohonnut 270-kertaiseksi, vaikka julkeasti makailinkin mökkini pihalla kikkeli kohti aurinkoa. Rusketuksen perään janoajan kannattaa tietää, että auringonsuojavoiteista vain psoraleenipitoiset suojavoiteet pystyvät samalla kertaa sekä suojaamaan että nopeuttamaan ruskettumista.

Lassus selvittelee kaikki eri valotyypit ja valohoitomuodot niin terveyden kuin sairaudenkin hoitoon, kertoo valohoitojen historiasta ja valon fysiikasta, pelottelee otsonikerroksen ohentumisella, käy lävitse tärkeimmät valolla paremmaksi tulevat sairaudet (700:sta tunnetusta ihosairaudesta 20 kattaa 90% meillä tavattavista ihotaudeista, näistä yli puolet kohenee valohoidolla (psoriasis ja rakkulainen kämmen- ja jalkapohjaihottuma, valkopälvi, pälvikaljuisuus, ruusufinni, vyöruusu, taiveihottuma, akne, suunympärysihottuma, punajäkälä, useat muut ihottumat). Mutta depression valohoitoon en usko. Antaapa psykiatrien kohista siitä aikansa, niin siirtyy valohoitokin muiden psykiatristen valohoitomuotojen joukkoon. Jos olen väärässä, en syö hattuani.

Laservalohoito laajenee muillakin hoitoalueilla kuin ihotaudeissa. Hoitolasereista löytyy jo hiilidioksidi-, argon, Yag-, bio- ja kosmeettinen laser. Vain viimeksimainittu on epämääräinen teholtaan, muut ovat täyttä ja arvokasta tavaraa omilla sovellutusalueillaan, kuten biolaser lihaskipuihin ja peräpukamiin!

SUP on sekavalolaite eli Selective Ultraviolet Phototherapy-vehje, joka lähettää 25% UV-B:tä, loput UV-A:ta, ja on nykyään lääkinnällisten valohoitolaitteiden yleisin, UV-B- ja PUVA-laitteita korvaava. Kotihoitolaitteeksikin sellaisia jo saa, tosin vähempitehoisina.

Kirjan pehmopainoasu, paperilaatu ja ladonta ovat huomattavan halvan näköisiä tullakseen WSOY:lta. Luulin ensin nyrkkipajatuotteeksi. Hintaa en tarkistanut. Jos ei noudattele painoasua, niin WSOY roviolle. Kovat kannet ovatkin 99:ssä kirjassa sadasta aivan turhaa hintaa nostavaa prameilua, vaikeuttavat kirjan selaamistakin.

 


Markku Siivola