Pois

Jenni Pääskysaari: Kompassi - Jennin kirja sinulle. Otava 2002

MURKKUTYTÖN AIKUISTUMISOPAS

Murkkutyttöjen ongelmiin samaistumaan pystymättömänä hain taustatietoa netistä, mutta löysin vain tiedon jotta Jenni Pääskysaari - toivottavasti ei joku toinen Jenni, en kehdannut varmistaa - valmistaa käsin neulomalla Ruskovillan hahtuvalangasta 'ihania villahousuja'. On avoliitossa, yksi lapsi. Nuoren naispolven ikoniksi häntä mainitaan, radio- ja TV-ohjelmien kautta sellaiseksi tullut varmaan.

Hänen Kompassinsa osoittaa murkkuikäisiin naiseuden harhoihin astumaisillaan oleviin pikkutyttöihin, joita hän muistuttaa feminismin tärkeästä tasa-arvoisuuden aatteesta ja Naisasialiike Unionista, eettisestä ruuasta ja köyhien maiden riistotyöpajojen tuotteiden boikotoinnista. Ne ovatkin ainoat kohdat, joissa kirjoittaja hiukan punavihreänä rusottaa. Muualla hän käy sitten parin edellisen sukupolven nuortenvalistajan, naisasiaan ja Vihreiden liittoon kallellaan olleen Ulla-Maija "Uma" Aaltosen jalanjälkiä ryhtyen nuoren lukijattarensa näkövinkkelistä tärkeimpiin asioihin kuten kehottaa käyttämään anaaliseksissä liukastetta, selostaa kikkelin toimintaa, mutta myös paljon muuta tavoitellen kirjastaan kaikkien alojen asiantuntijateosta, pikkumurkun todellista käsikirjaa joka pulman oppaaksi aikuisuuden kynnykselle. Mielen vaivat ja elämänkatsomus, huumeet ja ravinto, vanhempien riidat ja omaisten kuolemat, työ ja rahankäyttö, koulukiusaaminen, meditaatio ja jooga ovat vastakkaisenkin sukupuolen ongelmia.

Vaan minkäs tyttö kohtalolleen, geeneihinsä kaiverretulle, mahtaa, ja yhteiskunnan paineet päälle. Niitä jättiläisiä eivät Unioninkaan periaateohjelmat heilauttele. Ole kaunis, löydä parisuhde ja niin he elivät onnellisina elämänsä loppuun saakka. Niinpä suuri osa kirjasta käsittelee eri näkökulmista tytön kohtaloa olla seksuaalinen keho, jonka koristelu on keskeistä. Paino, plastiikkakirurgia, ihokarvat, meikki, vaatteet, seksifantasiat, neitsyys, ihastuminen, iskeminen, itsetyydytys, yhdyntä, ehkäisyvälineet, raiskaaminen ja raskaaksitulo, siinä ulkoisten seikkojen ohella tytön elämän keskeisintä mielensisältöainestakin.

Niinpä joutuu tekijä ajoin hiukan vastahakoisesti neuvomaan lukijoitaan kohti naiseuden ansoja, joihin hän ei heidän haluaisi ajautuvan, mutta koska kerran kuitenkin ajautuvat, niin pakkohan on sitten neuvoja antaa tyyliin esimerkiksi jotta kenenkään ei kuulu eikä tarvitse meikata, mutta kun kerran kuitenkin meikkaat, niin muun muassa muista ainakin pyyhkiä viimeiset meikinjäljet kasvoveteen kostutetulla pumpulityynyllä. Tämä kirjassa tietysti sievemmin sanottuna. Muutenkin sievästi, hiukan kuivakkaasti hän jakelee korrektilla kielellään satamäärin hoito- ja asennoitumisohjeita.

*

Mies on hauki ja nainen on katiska, kuvaa psykoanalyytikko Tor-Björn Hägglund sukupuolten väistämätöntä eroa. Ote hänen mieheksi kasvavaa murkkuikäistä neuvovasta viisaasta sadustaan "Pienelle Hauenpojalle, joka isona valloittaa katiskan" (Kultakalan muodonmuutos. Pohjoinen 1988) kuvaa eroa, joka tulee synnyttämään murkkuikäisten ohjekirjoja loppumattomaksi aikaa vastedeskin, mutta myös sisäisen elämän rikkauden mahdollisuutta kun hauen vapauteen kaipailevien tempoilujen jälkeen se vihdoin hyväksyy toisen sukupuolen erilaisuuden:

"Katiskan kauneus on sen sisällä. Ulkoapäin se näyttää vain tavalliselta proosalliselta hauenpyydykseltä, mutta sen sisäinen maailma on lumoava, kun elät katiskan kanssa sen sisäistä elämää ja yhdessä jaettua onnea. Tässä onnen asiassa huomaat pian katiskan ja hauen ajattelevan eri tavalla: katiskan onni on siinä että pysyt haukena katiskassa ja rikastutat olemuksellasi sen sisäistä kauneutta, kun katiskat hymisevät toisilleen kukin omasta sisäisestä haukionnestaan."

Markku Siivola