Pois

Seksuaalinen mielihyvä. Toim. Osmo Kontula ja Maarit Miettinen. Seksuaalipoliittinen yhdistys 1990.

PAANKO HAULIKOLLA?

Haulikko

Koostekirjat ovat idealtaan oikeastaan aika halpahintaisia. Kustantaja pyöräyttää ikuisuusaiheiden onnenpyörän käyntiin ja räpsy pysähtyi tällä kertaa seksiin. Siihen vain jokin alamääre vielä ettei tule aivan vanhan toistoa. Mielihyvä, seksuaalinen mielihyvä, on sopivan vetävä. Sitten soitellaan muutamalle tyypille, joiden tiedetään kullakin kertaa esiinsattuneesta aiheesta joskus vaahdonneen, kysytään heiltä jotta eikös vaan tästä aiheesta ja kaikki sanoo jee jee, ja laukottavat sitten kyniään niin eri suuntiin ettei haulikolla paremmaksi pane eikä otsikosta tiedä. Vaan onhan näistä sinnetänne roiskivista lyhyenpienistä napostelupaloista kirjallisuudennauttijalle vähällä vaivalla pikamakusteltavaksi jotta tietää sitten paremmin kuka kirjailijoista maistuisi paremmalta suurempinakin paloina.

Haulit

Jo muinaiset roomalaiset naivat. Väestöliiton lapsettomuusklinikan naistentautien erikoislääkäri Outi Hovatan muunnos tästä on: Jo sikiökaudella on seksuaalitoimintoja. Seisoo sitä näet tutkimusten mukaan pojilla jo kovin pienestä pitäen, ennenkuin ovat miessiat edes kylmään maailmaan ennättäneet. Hänen artikkelinsa mielihyvän fysiologiasta on niille, joita kiinnostaa fysiologia, ei mielihyvä.

Psykiatri Pekka Salmimies, joka Kalle Achten kanssa on kunnostautunut jo vuonna 1980 Seksuaaliongelmat-teoksella, säilyy edelleen uskollisena samalle psykiatriselle traditiolle kirjoittamalla täydellisen hygienisen verettömän, hajuttoman ja mauttoman artikkelin seksuaalisuudesta ja hyvinvoinnista parisuhteessa.

Veli-Pekka Hämäläisen homoartikkelin toiveena on metsäsuomalaisen seksuaaliasenteen rikkominen. Hän kaipaa miestenlehtien hikisten gay-palstojen rinnalle moniulotteisempaa kuvaa homoeroottisuudesta, mutta toteaa masentuneena, ettei vuoden 1971 lainmuutoskaan auttanut yhtään. Homoseksuaalinen aistillisuus loistaa poissaolollaan. Eväät jäävät kuitenkin yksilöllä vähiin. Hämäläinen tahtoo vähemmistökäyttäytymistä julkisemmaksi suurimmissa tiedotusvälineissä, voimistelu- ja urheilutuntien muuttamista suorituskeskeisyydestä luovuutta ja leikkiä suosivaksi, kilpaurheilun sijaan spontaanin omaehtoisuuden suosimista esimerkkinä vaikkapa uimahallien rakentaminen vapaa-ajan seurustelun tyyssijoiksi.

Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitoksen vs. assistentti Suvi Ronkainen ja Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuslaitoksen tutkija Pirkko-Liisa Rauhala tarkastelevat naisen seksiä yhteiskunnallisena ilmiönä kysyen kohtaavatko mies ja nainen toisensa vai vain kulloisenkin yhteiskunnallisen normiston säätelemän myytistön mukaan käyttäytyvän sosiaalisätkynuken, mutta uskovat lopuksi yksilöiden tietoisen vaikuttamisen mahdollisuuteen sukupuolisuuden rajojen määrittelyssä. Tämä tehtävä on heidän näkemyksensä mukaan siirtynyt viime vuosikymmeninä yhä enemmän itsetietoisille emansipoituneille tyydytystä haluaville naisille.

Ainut henkiinjäänyt kukkanen näiden tieteen herbaariossa hengiltälitistettyjen kuivatuotteiden seassa on "pitkän linjan opiskelijan ja ylioppilaskunta-aktivistin" Jarmo Tirkkosen virkistävänkostea ohjeisto yhden illan suhteiden tyylikkäästä hoitamisesta. Vain hän näyttää ymmärtävän mistä puhuu taiteillessaan vakavuuden ja naurun, asiallisuuden ja huumorin välistä kapeaa polkua taitajan askelin. Hänen huumorinsa on yhtä aikaa hillittyä ja hillitöntä. Kun muut kirjoittajat näyttävän kokevat seksuaalisuuttaan pään kautta, kokee hän myös kantapään kautta. Ja osaa kokemuksensa myös ilmaista senkaltaisella sosiaalipsykiatrialla, jota tarvittaisiin paljon lisää pöliseviä puhuvien alan ammattilaisten syviin riveihin.

Ei pidä luulla että Tirkkosen artikkeli on jokin miessikailun muunnelma, vaan sen pohjasävy on täysin vakava ja rehellinen: "Tätä artikkelia ei ole kirjoitettu ihmisistä jotka valehtelisivat aikomuksistaan. Valheeseen perustuva suhde on samalla tavalla niin välineellistä erotiikkaa kuin valtapelikin, että sekin menee ohi tämän artikkelin aiheen. Esimerkki-ihmisemme ovat puhuneet totta illalla ja tekevät sen myös aamulla."


Markku Siivola