Pois

Valitut Palat: Tunne itsesi, ymmärrä muita - elämän psykologiaa

SOPIVAN KANSANTAJUISTA PSYKOLOGIAA

Professori, dosentti, lisensiaatti ja maisteri toimituskunnassa, kaksi lisensiaattia ja professori lisäasiantuntijoina, lisäksi kuusi suomentajaa, yksi hakemiston laatija. Siinä ovat valitut palat Suomen psykologikermasta ja kuorrutuksena psykiatrienkin puolelta professori. Monta on kokkia, vaan keitos maistuu silti.

Alkukehut

Valitut Palat on taas kerran osoittanut tarkkavaistoisuutta luomalla kirjan, joka sopii parhaiten juuri sille kohderyhmälle, jolle se on tarkoitettu; kansan syville riveille. Vaikka VP voikin joskus ja aika useinkin olla aivan satumaisen banaali ja kitschtekstitehtailun ruumiillistuma, ei käy kieltäminen, että se toisaalta on eräs parhaita popularisoijia kun sikseen tulee. Nyt on sikseen tullut, koska tämä psykologian esittely on juuri sopivan kansantajuinen. Kirjan rakennustyö on noudattanut kalliiden ja kauniiden kirjojen tuotannon kansainvälistä yhteistyölinjaa: alkuperäisrakenne ja kuvat Italiasta, asiantuntijamuokkaus Suomessa ja painatus Belgiassa.

VP:n kirjatoimituksen toimituspäällikköä ei erityisemmin ihastuttanut viimekesäinen kritiikkini "Länsimaisen lähiöporvarin Tutti Frutti" VP:n terveysoppaasta "Luonnollinen tie terveyteen" (1987), joka terveyshölkällään haukkasi liian pieniä paloja kaikesta tielle sattuneesta itämaisten gurujen ja liinavaatteiden hoidon väliltä. Niinpä hän toimitti minulle tämän uuden oppaan arvellen sen tyydyttävän "vaativaa makuani" paremmin.

Hän oli oikeassa. Tämä kirja ei enää ole silppuläjä. Se esittelee psykologian historiikkia ja nykypäivän psykologian suuntauksia ja käytännön sovellutuksia sangen vetävään tyyliin. Teksti säilyy kauttaaltaan kansantajuisena, ja kuva- sekä piirrosmateriaali on korkeatasoista. Taitto on hyvin suoritettu. Liian pitkiä tekstipötköjä ei ole missään, vaan mielenkiintoiset tehtävät, pikku historiikit, sanaparret, kuvat ja kaaviot rytmittävät tekstiä juuri niin sopivasti, että kirjaa on aivan hauska lukea monellakin eri motiivilla. Se käy vaikkapa seuraleikkikirjaksi, jos keskittyy vain sen esittelemiin lukuisiin testipähkinöihin, mutta tiedonhaluinen maallikko saa siitä varmaankin selkeällä ja hauskalla tavalla asiatietoja psykologian moninaisesta kentästä. Se kertoo mitä psykologia ja psykologit ovat. Se esittelee muistin, oppimisen, havaintomekanismien ja ajattelun toimintoja, kertoo kognitiivisen psykologian, kehityspsykologian, sosiaalipsykologian, ja kliinisen psykologian alueista, esittelee tärkeimpiä psykologian ja psykiatriankin edustajia sekä heidän keskeisimpiä näkemyksiään. Mielenterveyden häiriöt ja niiden luokittelu saa oman sijansa, ja kaikenlaisten pienempien arkiharmienkin pohdiskeluun ja ratkaisuvinkkeihin käytetään paljon tilaa.

Muutakin on

Mitä muuta olisi kirjasta enää sanottavana, koska se kohderyhmälleen niin hyvin sopii, eli täyttää niin julkaisijansa kuin kohderyhmänsäkin toiveet?

Ei oikeastaan mitään itse kirjasta, sillä se on psykologialle uskollinen. Siinä sen vahvuus ja samalla tietysti myös se sama heikkous, joka on psykologian itsensä olennainen osa. Kirja alkaa komeasti psykologian hulluuden julistuksella: "...kun sen sijaan haluamme tarkastella sisäisiä prosesseja, sitä mikä tapahtuu meissä itsessämme, meillä on VAIN YKSI pätevä ja luotettava lähestymistapa, psykologia. Se on AINOA varma perusta itsemme tuntemiselle ja hallitsemiselle..." (harvennus minun).

Aamen! Hallelujaa! Psykologia meidän joka olet taivaissa! Aivankuin ei maailmassa muita selitysjärjestelmiä olisikaan, peittyvät näetsen psykologian riikinkukon pyrstösulkien taa. Koska kirja hienotunteisesti varoo ottamasta edes kantaa mihinkään "epätieteelliseltä" haiskahtavaan, se psykologian tavoin harhauttaa lukijaansa juuri vaikenemisellaan. Pidemmälle suureen ja ihmeelliseen maailmaan ei kirja uskaltautunut kuin Carl Gustav Jungiin, niin jo varpaankynnet kastuivat ja kirja peräytyy kohteliaasti toteamalla: "Jungin ajatuksia voidaan pitää mielenkiintoisina mutta tieteellisesti epäluotettavina". Tiede onkin kirjan ja psykologian keppihevonen, jolla ratsastetaan suurten seuraan psykologian vaatiessa omaa palastaan yhteiskunnan rahakakusta, jota saavat maistaa vain yhteisöllisen arvonannon tikapuilla riittävän korkealle nousseet suunnata, ja Tiede on nykyajan Sesam Rahapussi Aukene. Psykologia on mittaustiede pystyen luettelemaan persoonallisuuden kengännumeron ja hatun koon (joka tieto on tietysti tarpeellista ja mielenkiintoista sekin kuten tämäkin kirja osoittaa) tietämättä kuitenkaan mitään niiden välillä olevasta kantajasta, ihmisestä itsestään. Ja silloin kun yrittää tietää, sirottelee riittävästi mystiikkaa/hullutusta/hupsutusta/unia/harhoja/petkutusta/epätieteellistä - sanoja polulleen löytääkseen takaisin mittalaitteittensa luo ihmisen psyyken pohjattomuuden ilmausten ääreltä.

Tieteen määritelmän kulttuurisidonnainen ahtaus on kyllä ymmärrettävissä aatehistoriallisissa puitteissaan, mutta ennenkuin ehdin aiheeseen "jo muinaiset roomalaiset" palaan kuitenkin takaisin kirjan kehumiseen.

Loppukehut

En haluaisi muuttaa mitään tästä kirjasta, joka on aiheensa tietoisesti rajannut ja kohderyhmänsä löytänyt ("...tätä psykologiakirjaamme on jo nyt myyty 34 000 kappaletta vaikka se on ollut markkinoilla vasta kolme viikkoa..."). Jo nyt yli viisisataasivuinen kirja olisi kasvanut helposti vielä suuremmaksi jos siihen olisi maailman muutkin filosofiat haalittu. Kunhan vain huomaa tuon psykologian suuruudenhulluuden ja kiiltokuvamaisuuden, jota jokainen ideologia yrittää ulkopuolisille esittää, niin kaikki on hyvin, kirjan tavoite saavutettu ja osapuolet onnellisia. Kirjoittelen tätä Tapanina, joten joulu pääsi vilahtamaan jo ohi lahjaideoita etsiviltä, mutta ei tämä teos niin nopeasti vanhene etteikö sitä ensi jouluksikin kehtaisi hankkia.

Kyllä toimituspäällikkö nyt varmaan tästä kritiikistäni tykkää. Näin joulun jälkeenkin, ehkä.



Markku Siivola