Pois

KAMA SUTRA. 192 s. Sanskritinkielisistä alkuteoksista koonnut Indra Sinha. Suom Mikko Kilpi. WSOY 1983.

TAVARAN TAARA ON KAMAN LOORA

Sokeat miehet norsua tunnustelemassa: yksi kärsää taivaasta roikkuvaksi köydeksi uskoo, jalat löytänyt neljäksi pilariksi. Mitä näkee muurahainen maailmasta? Kuka puun rungosta kertoo, kuka oksasta, kuka lehdestä, niin eri maailmoitaan vertailevat.

Rakkaus, rakastaminen, rakastelu, vuosituhannesta toiseen. "Kuinka ne aina jaksaa ja viittii", totesi pilapiirtäjämme Karin vanhaisäntä kerran. Joskus 1983 vuotta jonkun Jeesuksen jälkeen käytiin kerran syksyisissä Hesareissa kaukana Pohjolassa kuuma pornokeskustelu. Maapallo säilyi silti radallaan. Uskollisuus, vapaus, vuoto, akti, psyyke vai henki? Mielipiteiden mereen heitämme omat pisaramme rakkauden äärettömyydestä, vuodamme ne ulos luonnon pakosta siitä raosta, jonka kulttuuri on unohtanut tilkitä. Mallanaga Vatsyayanan vuoro oli joskus kahdensadan ja viidensadan vuoden välillä jälkeen Kristuksen. Hänen ajatelmansa nautinnosta, eli Kama Sutra, jäivätkin eloon, soveliaiksi Intian nuorten neitsyidenkin lukea.

Kama Sutra leviää nyt lännen riettailijoille, kulttuurittomille kyläkukoille oluen kanssa nautittavaksi kansainvälisenä kiiltokuvapainoksena, Lontoosta kolmessa vuodessa Suomeen ehtineenä. Mitä teemme ohjeilla haaremipolitiikasta ja ruhtinaan rakastajattarena olemisesta? Miksi Kama Sutra jäi eloon?

Tämän painoksen hengissäpysymisen toinen pääehto on heti nähtävissä: oikeanpuoleiset sivut. Melkein kahdeksankymmentä värikästä maalausta, useimmat yhdyntää esittämässä. Ne ovat 1600 - 1800 luvuilta, ja maalaustaidetta ymmärtämättömänä minulla on lupa hämmästellä niiden ikävystyttävää stereotypiaa. Jäykkiä profiilikuvia ja kaikki vielä samannäköisiä. Voiko selityksenä olla muu kuin tradition, tuon kuolleita sieluja pystyssä pitävän pakkopaidan huonoin puoli: värien, asentojen, ilmeiden, elämän jähmettyminen, kaavoittuminen, standardisoituminen vuosisataisten perinteiden kahleketjuun? Ilmeisesti vain tuon perinteen sisällä kasvaneille purkautuvat sivumerkitykset ja vivahteiden rikkaus esiin meidän täysin sivuuttamistamme yksityiskohdista. Pippelin ja pimpinkuvat sentään länsimaalainenkin ymmärtää ja osaa varmaan antaa niille sidonnaisuutensa verran arvoa.

Entäpä vasemmanpuoleiset sivut? "Dharma on juuri / josta Artha kasvaa / ja Kama kukkii: / tämän Kama Sutran jokainen sana / ylistää Dharmaa Arthassa ja Kamassa". Dharma; henkinen ja moraalinen viisaus, Artha; älyllinen ja aineellinen rikkaus ja Kama; aistinautinto täydentävät toisiaan: "Tunne niistä edes kaksi tai yksi / jos et voi tuntea kaikkia kolmea / mutta älä koskaan harjoita / niistä yhtä kahden muun kustannuksella". Näiltä alkulehdiltä löytyy näin Kama Sutran arvokkain yleisnäkemys, jonka hupsu heti hukkaa - jos sitä edes malttaa lukeakaan. "Koska Dharma on juuri / tulisi sinun yleensä asettaa Dharma Arthan ja Kaman edelle, / mutta viisas kuningas etsii Arthaa maansa vuoksi / ja kurtisaani käyttää Kamaa omaksi hyväkseen".

Kun tämä olennaisin "Mietiskelyjä" - osa on päättynyt, siirtyy Vatsyayana rakasteluosaan, ja muutaman alkukommentin jälkeen toteaa: "älykkäille ja herkkätuntoisille / nämä viitteet riittävätkin / valaisemaan tätä arkaa aihetta. / Niille jotka tarvitsevat lisää valistusta / kuvaillaan rakkauden taitoja nyt yksityiskohtaisesti". Kun otetaan huomioon kirjan kokoojan Indra Sinhan lisäykset keskiaikaisista teksteistä, taitavat Lännen asentokirjat jäädä alakynteen puolentoistasadan yhdyntäasennon rinnalla, vallankin kun vielä suudelmat ja ne muutkin oraaliset menetelmät, syleilyt, lyönnit, puraisut, kynsimiset ja lemmenhuudot saavat oman asiantuntevan alalajittelunsa.

Niin tässä osassa kuin muissakin (kosiskelu, avioliitto, toisten miesten vaimot, kurtisaanit, lemmennostatusaineet ja taiat) säilyttää Vatsyayana riettailuihin eksymättä rauhallisen hillityn opettavaisen tyylinsä, josta vain paikoin on aistittavissa hienoinen salattu huumori. Vaikka hän melkein parintuhannen vuoden takaa puhuukin, ovat hänen säkeensä kovin tuoreen tuntuisia. Tämä osoittaa hänen tavoittaneen ihmisluonnosta sellaistakin joka ei ole pelkkää kulttuuriehdostumaa ja kirkollisia tabutarinoita kuolaimiksi niille, joiden sukuelinsynkroni aivojen kanssa ei ole niitä parhaita. Hän kertoo sen mahlan mausta, joka pursuu ulos kulttuurien ahtaista oksanrei'istä, tietysti oman aikakautensa aukosta, yhteiskuntansa luokkiin ja tabuihin sidottuina muotoina.

Miten lie suhtauduttava Vatsyayanan moniin ohjeisiin niin kurtisaaneille kuin muillekin, joissa hän kehoittaa valehtelemaan, pettämään, mielistelemään, olemaan epärehellinen tuhannella ja yhdellä tavalla? "Ota ensin miehestä perin pohjin selko / saa hänet sitten toivottomasti rakastumaan / ime hänestä sen jälkeen hänen rikkautensa / ja kun hän on rahaton niin heitä hänet ulos". Toisen miehen vaimon viettelemiseksi annetut seikkaperäiset ohjeet tuntuvat aivan yleispäteviltä nekin. Moralistit jo kohottavat miekkansa moiselle. Tämäk?on mies, joka väittää itseään yogiksi, vielä samadhin, valaistuksen, saavuttaneeksi ja kaiken huipuksi selibaatissa eläväksi? Jo katsovat analyytikot rilliensä yli kompensoinnista keskustellen. Lopussa Vatsyayana rauhoittelee heitä: "Kama Sutra luettelee kaikki sukupuoliset tavat / niin luonnolliset kuin turmeltuneetkin / mutta jokainen sutra on ymmärrettävissä asiayhteydessään: / kirjoittaja on nähnyt vaivaa osoittaakseen / mitkä menetelmät tulisi tuomita."

Tuntee Kama Sutra toki muitakin naistyyppejä kuin porton: haareminaisen ja kiltin kotivaimon: "Kun palvelustyttö tulee pesemään miehesi jalkoja / niin lähetä hänet lempeästi pois ja sano / tahtovasi itse tehdä sen." - Oma rotunsa ovat lemmenviestejä laukkuuttavat ja muutenkin hyödylliset palvelijat, joita tulisi ilmeisesti jokaisella menevällä miehellä olla muutama kappale. On Suomi karu kamalaisittain.

Kama Sutra on kirja "rakkauden ja rakastelun onnesta ja iloista", näin tietää alaotsikko. Oikeastaan onkin aivan virkistävää, että kirjan soidinmenojen juhlassa ei aviottomien lasten rääkynä kuulu, eivätkä ämmät natise ehkäisystä ja seksuaaliobjekteista joka käänteessä.

<>

Kikattavat koulutytöt, kulturellit Ellit ja hiprakkainen herraseura lienevät olennaisimmat Kama Sutran kotosuomen kohderyhmät. Alkusivut voi hypätä suoraan yli, ei kotimainen julli niiden päälle ymmärrä, ja lopuista tekee Elli korkeakyldyyriä. Kamalaisiin koreografioihin ovat tuohivirsumme kamalan karkeatekoiset.

Markku Siivola