Bill Gottlieb (toim.): Luonnonmukaisten hoitojen ABC. Suom. Anuirmeli Sallamo-Lavi. Otava 2003.  Hinta 36.50€, alkuperäisteos $6.99

USKOMUSHOIDOLLINEN SATUKIRJA

Grow Younger, Energy Forever, siinä pari muuta tämän kirjan amerikkalaisen kustantajan terveystavoittelukirjaa, joiden nimien jo sinällään pitäisi paljastaa harkinnan lentäneen pois tunnepohjaisen toiminnan tieltä - niiden lukijoilta, ei niinkään niillä ansaitsevilta kustantajilta, jotka vain antavat kansalle mitä se tahtoo.

Tämä aapiskirja on vastenmielinen ennenkuin varsinaiseen tekstiin on edes päästy, sillä toisaalta se lieromaisen valheellisen makeilevassa esipuheessaan puukottaa lääkäreitä selkään laittaen lukijoidensa suuhun toteamuksen rikkiviisaista ja ylimielisistä lääkäreistä, toisaalta kuitenkin juoksee lääkäreiden selän taakse piiloon ikävimmällä tavalla mitä olen näissä vastaavissa eri tahoilta kokoonraavittujen vaihtoehtoterveyssilppujen koostekirjoissa nähnyt: "Ennen kuin ryhdytte käyttämään mitään teokseen sisällytetyistä hoitomuodoista teidän kannattaa ehdottomasti neuvotella hoitavan lääkärin kanssa". Tämän alkuasetelman koomisen ylilyövä kornisuus vahvistuu ennennäkemättömän tiuhalla, ehkäpä noin toistasataa kertaa toistuvalla "mene lääkäriin jos..." hokemisella kirjan melkein joka sivulla.

Asia on ymmärrettävissä kun muistetaan alkuperäisteoksen kotipaikka Yhdysvallat lakimiessusien maana, jossa pitää sanoutua irti kaikesta vastuusta välttyäkseen miljoonien dollareiden korvausvaateilta. Tottahan nuo huomautukset ovat paikoin kohdallaankin, ja mitä ohjeisiin tulee, niin se sokeakin kana joskus jyvään kaatuu, sillä paljon on luonnossa vielä löytämätöntä ja hyödyntämätöntä parannusvoimaa.

Katsoin ensimmäiseksi mitä oman vaivani eli änkyttämisen parannukseksi tarjotaan. Siinä kuvastuvat koko tekstin piirteet, missä enemmän, missä vähemmän kornisti, joskus asiallisestikin, silloinkin kuitenkin Asiantuntijuuden hohteella mekanisoituina melkein sadan sellaisen, useimmat tohtoritittelein koululääketieteen sekä lukuisten vaihtoehtosuuntien alueilta. On hierojaa, joogistia ja herbalistia, vesi-, mehu-, vitamiini- ja hivenaine-, kukka-, väri-, musiikki-, fyto- ja vyöhyketerapeutteja, naturo-, osteo- ja homeopaatteja, muutaman rivin lainauksin.

Änkytyshoitoteksti ei ainoastaan kehota menemään lääkäriin vaan vaatii vielä toiseen kertaan lääkärin hyväksyvän nämä sellaiset hoidot joista juuri kukaan lääkäri ei kuitenkaan tiedä yhtään mitään, eli vastuusta irtisanoutuminen menee jo liian räikeäksi vaikka kuinka oltaisiin Amerikoissa. Ensin suositellaan änkyttäjälle Kalifornian Cosmos-kukkatippoja, mutta niille, jotka änkyttävät vain vieraiden seurassa, tipat vaihtuvat Kalifornian Trumpet Vine-tipoiksi. Sitten voi kokeilla homeopaattisia sekoituksia, Stramoniumia jos sinulla on vilkas mielikuvitus, kasvot punoittavat, kiihdyt helposti ja puheesi on nykivää, mutta jos olet hermostunut, liikkeet nytkähteleviä ja oireet pahenevat kun olet jännittynyt, käytäkin Agarius-tippoja. Cuprum metallicum taas voi auttaa jos kramppaat helposti ja puhuminen on työlästä kun olet peloissasi.

*

En epäile etteikö tämänkin kirjan 1800 kotikonstin joukossa olisi joitain, joissa on järkeä, vaikka toisaalta on selvää, että edellisen kaltaiset itseään korvallelyövät mitäänsanomattoman epämääräiset järjenkäytön häpeäpilkut saavat nämä vaihtoehtohoidot näyttämään naurettavilta niiden varsinaisesta mahdollisesta tehosta riippumatta. Sivu sivun jälkeen satoja tuulesta temmattuja hervottomia syyn ja seurauksen yksinkertaistuksia, täysiä typeryyksiä, terveystaikauskoisia riittejä, "tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet" -mantraan vetoamisia. Ne ovat terveyshysteriassaan vielä medikalisoivampia kuin koululääketieteen tapa patologisoida elämää.

Suomentaja, moniin tässä kuvattuihin hoitoihin itsekin innostuneena, on vaivautunut laatimaan suomalaisia yhteystietoja, joista mainittakoon Luonnonlääketieteen Keskusliitto ry. (www.vlkl.net), josta löytyy yli puolentuhannen vaihtoehtoterapeutin rekisteri. Sen nettisivuilla kyllä puhutaan "eettisistä periaatteista" niitä kuitenkaan kirjaamatta ja "pätevistä hoidoista" kertomatta mikä taho pätevyyden määrittelee, ja millä kriteereillä terapeuttirekisteriin pääsee. Kysyin sitä Liitolta, vaan eivät ole ainakaan vielä vastanneet, tuskin vastaavatkaan kun nettisivuja on viimeksi uudistettu puolisentoista vuotta sitten.

Toisaalla meillä on lapsen pesuveden mukana heittävä koululääketieteen äärisuunta "näyttöön perustuva lääketiede" joka ylinihiloivine Cochrane-katsauksineen (kaikkien katsausten tiivistelmät näet osoitteessa www.update-software.com/abstracts/MainIndex.htm) pystyy näkemään vain normitettuja numeroita, toisaalla kriittiseen ajatteluun kykenemättömät vaihtoehtohoitojen äärisuunnat, joita on helpoin hyödyntää kaupallisesti. Amerikkalaiset eivät tästä kirjasta menetä kuin seitsemän dollaria, mutta maanmiehiäni käy sääliksi kirjan suomennoksen yli viisinkertainen hinta. Tyhmyydestä sakotetaan.

Markku Siivola