TYÖTEHON MITTAAMISESTA

Monissa palveluammateissa ilmenee työn tuottavuus lähinnä työn kohteen eli asiakkaan henkilökohtaisen tyytyväisyyden määrässä, jota on puolestaan sangen hankala mitata. Luotettavien mittareiden puute on näin ollen huutava. Tässä artikkelissa valaistaan erästä menetelmää, joka etsii korrelaatioita ihmisen psyyken ja objektiivisen todellisuuden välillä. Koska ihminen vastoin tahtoaankin jättää jälkensä maailmankaikkeuteen, jopa työpaikalleenkin, voidaan tätä tosiseikkaa hyödyntäen analysoida näitä jälkiä.

Menetelmä

Menetelmä on läikkäanalyysi, ei Rorshachin muste- vaan kahviläikkiin perustuva. Se tutkii kahvinhallintamuotojen korrelaatiota organisaatiota hyödyttävään tehokkuuteen. On viitteitä siitä, että kahvinkantajat sijoittuvat keskimääräistä tehokkaampaan henkilökuntaosaan, monet heistä jopa yläkvartiiliin (tehokkaimman neljäsosan joukkoon). Passiiviset henkilöt eivät kahvitunnillaan kiirehdi kanslioihinsa työtään tekemään, eivätkä näin ollen aiheuta käytäväläikkiä. Mitä ripeämpi työntekijä, sitä enemmän hänen kiireisiä jälkiään kansliaan voidaan seurata. Kaikkein taitavimmat eivät kuitenkaan läikytä lainkaan, joten huippukykyjä ei tämä menetelmä paljasta.

Näin ollen ei tule asettaa työntekijöitä tehokkuusjärjestykseen vain itsekunkin kansliaan johtavan kahviläikkävanan tiheyden perusteella, vaan tieteellisiin minimikriteereihin pyrkien on ensin poissuljettava virhelähteet, jotka eivät kaikki edes riipu analysoitavasta henkilöstä itsestään. Seuraavassa käsitellään ensin ei-lääketieteellisiä tekijöitä, lopuksi pohditaan sairauksien osuutta.

Ei-lääketieteellisiä tekijöitä

Ilmeisin virhelähde on kahvikupin aluslautanen eli tassi, jonka käyttö näyttää kuitenkin selvästi vähentyneen tapojen yleisen höltymisen ja paperi- ja muovimukien käytön lisääntymisen myötä.

Tavallinen läikyttelijätyyppi on lähelle eläkeikää ehtinyt vanhuuttaan vapiseva työntekijä. Tämä tosin sivuaa lääketiedettä, sillä hyvin yleisesti katsotaan vanhuuden olevan eräs sairauden laji. Toinen tavallinen syy on ahneus. Ko. luonteenpiirteen omaava henkilö täyttää kuppinsa niin piripintaan, ettei mahdollisuutta muuhun kuin läikyttelyyn ole.

Läikyttelijästä riippumaton tekijä on ilkeä yksilö, joka tarkoituksellisesti sotkee vihamiehensä kanslian edustaa. Vartioimattomina hetkinä saattaa hän pystyä iskemään myös kohteensa kanslia-alueelle vallankin mikäli uhri tapaa viettää suurimman osan työaikaansa muualla kuin työhuoneessaan. Vaikka tällainen uhrityyppi ei eritoten valtion ja kunnan viroissa ole harvinainen, niin pahantekijätyyppi on, joten voimme yleensä turvallisin mielin jättää tämän läikkämekanismin pois tarkastelustamme.

Jos tutkittavan kanslian ovi on yleensä lukossa ja se ei avaudu pelkästään lukossa olevalla avaimella vetämällä, vaan tarvitaan samanaikaista ovenkahvan alaspainamista ja läikittely rajoittuu vain ko. oven eteen, yrittää ko. kanslian omistaja kahvikuppiaan toisessa kädessään varjellen kiertää lukkoa toisen kätensä muilla sormin auki ja peukalolla haroa ovenkahvaa alas. Taitavimpien on havaittu suoriutuneen tästä jopa lisäkantamusten kera, jotka he sijoittavat joko kyynärvarren ja kehon (tai kyynär- ja olkavarren) väliin, tai kuppinsa alle. Jälkimmäinen tyyppi ei sotke lattiaa vaan papereitaan paljastuen ennen pitkää armotta.

Lääketieteellisiä tekijöitä

Kahvinläikytystä aiheuttavien ruumiillisten vikojen puolelta on ensin suljettava pois ns. idiopaattinen eli tuntemattomasta syystä johtuva vapina. Toinen syy, vallankin kun suuret ikäluokat ovat nyt jo päälle neljänkymmenen, on ennenaikainen dementia; Alzheimerin tauti, jonka ilmaantuvuus alkaa juuri ko. iässä selvästi kasvaa.

Psyykkisiin syihin tähtäävässä läikkäanalyysissä saattaa ensin ajatella kahvikuppineuroosia olennaisimmaksi. Näin ei kuitenkaan ole. Ko. neurootikot eivät täytä kuppiaan edes puolilleen läikyttelyn pelossaan (mikäli täyttöaste jää toistuvasti alle puolen, viittaa tämä jo vahvasti kahvikuppineuroosiin). Mikäli heillä läikyttelyä kuitenkin esiintyy, tapahtuu se jo - traagisen sananmukaisesti - kahvinkaatopaikalla siellä parveilevien muiden toimihenkilöiden vuoksi, eikä enää kansliaanvetäytymisvaiheessa.

Mikäli kahvitipat nousevat käytävän kaarteissa pidemmän puolen seinälle, rajoittuu diagnoosi maniaan, jolloin Litolääkityksellä saadaan kahvinkulutus taas kuriin ja ympäristöhygieeniset minimistandardit täytettyä. Joskus asia on hoidettavissa kieltämällä asianomaiselta taskupuhelimensa työpaikkakäyttö.

Tutkimusmäärärahoja tulee näiden alustavien pilottitutkimusten tulosten tarkemmaksi analysoinniksi saada, jotta läikkäanalyysi saavuttaisi sen reliabiliteetin ja validiteetin, jota mm. menestyksellinen tulosjohtaminen tarvitsee.

Markku Siivola
psykiatrian erikoislääkäri