Rakkauden rajalla

Parvekkeelta näin voikukka­pallojen kuolevan tuuleen kun käännyit pois silmistäsi, sekoitit lampesi veden upotessasi menneisyytesi tilintekoon. Enää en piiskannut pintaasi kuvajaistani etsien, vaan odotin, ja kirkkaan veden aika tuli! Sytyit silmiisi jälleen, eikä katseesi kulkenut liejuisilla kujillani kysymysteni synnyinsijoja osoittelemassa. Siitä olin kiitollinen!

Ajan tuulissa leijaavat mahdollisuuksien pienet siemenet toivon hahtuvainsa alla. Näimme yhden niistä laskeutuvan yhteiselle rajallemme. Pidätimme henkeämme lehahduttamasta sitä toistemme yksityismaalle säikyn niittoterän syötäväksi. Syvällä ovat jo elokuun yhteiset juuret.

 

1990