Sotakuvia jostakin

Television verestä löytävät sodanvastustajat syyllisiä, ulvottavat susia kodeissaan. Lasketaan yhteen jaloja tunteita, etsitään summasta rauhaa, kukapa kurja siihen pystyisi! Kylmyys jähmettää pakenevat hankeen, tassun­jäljistä lähtevät siiveniskut ja teurastamot huolehtivat joulu­pöydistä. Siunataan toisemme ja syödään veljemme Herrassa. Kasvatetaan nuorisoa ja huoleh­ditaan isänmaasta. Toivotaan, että hautamme nurmi haravoidaan ja tuodaan joskus tuoreita kukkia.

Valaisin taskulampulla ystäväni hautakiveä. Sitten suuntasin sen tähtiin. Ne tuijottivat toisiaan ja kuvittelin niiden odottavan jotakin. Siitä on jo kauan, eikä vieläkään ole mitään tapahtunut.

1989