On tieto jäätä jäätyvää
tuon mysteerien meren
mi uskon rantaan raikuissaan
hyydyttää lapsen veren
 
Niin tieto kasvaa, vahvistuu
ja meri jääksi muuttuu
Niin paljon tietää ihminen
vaan yksi hältä puuttuu
 
Usko? Toivo? Rakkaus?
Vai Jumalusko Herran?
Vai mikroskooppi, kiikari
joill' näkis Herran kerran?
 
Ei sitä tiedä sydän, pää
se syvempää on elämää
ei sinne yllä tiedon jää.
 
Jääkenttä kirkas kimmeltää
on jumalainen talvisää
vaan jumalaa ei kukaan nää
Maan lapset täällä harhaa vaan
ja kuunteleepi kaikujaan