Väsynyt

Vastuunsa kantava piileskeli öisin hiisiä, jotka viiltelivät kellokortein päivänsädebussiin ehtimättömiä keijuparkoja. Aamu noukki jälkeenjääneet murhehelmet tyhjän tyynyn painumilta valon nauhaan.

Kuinka jaksaisikaan kivisin kivistävin iltajaloin sammuneiden seiniensä sisään saapuva nousta vastavirtaan yösilmiinsä paisuvien vesien lähteille, tuo janoinen, kotoaan kaukana, peilin sirpaleina maailmalla, päämäärä tiedossa jo ennen lähtöä, eläkkeeseen pari kellonmittaa.

1991